Palvonnan Eleitä Letra

merenrantaa, rautatietä ei näy

eikä näy näkyjä

näkyy sairasvuoteen pääty

likaiset astiat

joissa eiliset

odottaa uutta tulemista

enkelit ei tee tietä tähän

innoituksen asumukseen

ei pasuuna soi ei suotsua mirha

ei viisikanta kulmillaa tuo Sofia

Syviä sanoja

mutta häilähti äsken kuin kurillaan

rytmin seassa itkeskellen

muisto jostain tulevasta

eikä tämä ole leikki ollenkaan



hukkaanheitettyjen hetkien

pelastajasankarit

puhuja ja kuuntelija

veli sisko jotka tietää

yksinäisyyden vuoren kirot

ja kiipeämisen vaikeudet

eivätkä halua yrittää

niinkauan kuin se mitä elämäksi

sanotaan heittää murusia käteen

vuosi vuodelta heikompaan

eihän tämän näin pitänyt

laulaa ikuista kertosäettään

kuin ajan ikonit

syytävät lempeitä hymyjään

kunnes kasvot mätänee

kunnes muistan kaiken ulkoa

eikä tekoja enää tule