Valon Juuri Letra

Ja kumarra

Kiinni kun já¤á¤, niin uppoo syvá¤á¤n
Kahden tilan saumaan eikᤠvoi hengittá¤á¤

Niin kuin varjona ilman hahmoa
Josta kasvonsa vois tuntee
Kadotettuna valon juurella
Jossa tikkaat loppuu kesken

Valon, valon, valon, valon, valon juureen

Kupeiden kutsun synnyttá¤neen
Kuvan haudalle já¤á¤n makaamaan
Piilossa kaikilta tunteilta, oikeilta lauseilta
Kuin aaveena

Ká¤det irtoaa ja luisun ojaan
Pukeudun mun syntiin, kannan harteillani

Liekeissᤠilma keuhkoissa
Kosketa mielessᤠnukkujaa