Print

olitte kummatkin seitsemá¤ntoista kun lá¶ysitte sen suuren kultaisen avaimen tuntuu kuin siitá¤ ikuisuus olisi, vaikka vain viisi vuotta kulunut on harmaahiuksinen portinvartija hymyili teille ja kumarsi syvá¤á¤n hopeisen portin takana odotti kaupunki jolla on jumalan kasvot jokaisen sekunnin mukana muuttuvat muistot, menneet puheet ja asiat pienestá¤ pussista kauneutta pulittaa saa sá¤killisen rumuutta ootteko ná¤hneet jo tarpeeksi uskoaksenne todeksi kaupungin jonne sovitte palaavanne vanhoina ja viisaina kunhan kuluu viisi vuotta palaatte takaisin kaupunkiin jolla on jumalan kasvot ei tarvita rahaa, ei loitsujakaan, se kultainen avain on aika ei tarvita karttaa, ei kompassia, hopeinen portti on mukananne ja se harmaahiuksinen portinvartija lahjottavissa on avaimella jos vain lá¶ydá¤tte sen ná¤iden vuosien já¤lkeen ná¤idenvuosien, jotka hioivat sá¤rmá¤t, repivá¤t siivet ná¤iden vuosien jotka kovalla ká¤dellá¤ kouluttivat itsepá¤isiá¤ oppilaitaan kunhan kuluu viisi vuotta palaatte takaisin kaupunkiin jolla on jumalan kasvot ootteko ná¤hneet liikaa uskoaksenne todeksi kaupungin jonne sovitte palaavanne vanhoina ja viisaina kymmenen vuoden kuluttua ei tarvita karttaa, ei kompassia... From Letras Mania