Dingo
Kulkuri Ja Kaunotar
polku johdattaa halki saniaisviidakon
se vie sinut rannalle hopeisen lammikon
on ympá¤rillá¤si syvᤠhiljaisuus
vain ylhá¤á¤llᤠkotka taustanaan avaruus
he kulkivat toistensa olkaan nojaten
oli muovikassissa viini ja savukkeet
oman polun he lá¶ysivá¤t lá¤pi viidakon
ná¤in syntyi salainen paikka rannalle lammikon
tá¤há¤n pienen lammikon rantaan polkusi vie
oli heillᤠkahdella sinne salainen tie
he tá¤á¤llᤠtanssivat ja toisistaan humaltuivat
tá¤á¤llᤠkulkuri ja kaunotar rakastuivat
sᤠluulit ei tá¤llaista paikkaa olekaan
missᤠpá¤á¤nsᤠvoi toisen syliin upottaa
on ylhá¤á¤llᤠkotka vain taustanaan avaruus
kuin holvikirkko se lammen katoksi kaareutuu
tá¤há¤n pienen lammikon rantaan polkusi vie
oli heillᤠkahdella sinne salainen tie
he tá¤á¤llᤠtanssivat ja toisistaan humaltuivat
tá¤á¤llᤠkulkuri ja kaunotar rakastuivat
From Letras Mania